Rauhanneuvottelut lastensuojelun sijaishuollossa

Rauhanneuvottelut lastensuojelun sijaishuollossa – Riita-, konflikti- ja väkivaltatilanteiden traumatietoinen käsittely

Rauhanneuvottelut lastensuojelun sijaishuollossa -materiaalin tarkoituksena on lisätä ymmärrystä nuorten väkivaltakäyttäytymisen juurisyistä sekä tarjota konkreettisia keinoja käsitellä riita-, konflikti- ja väkivaltatilanteita traumatietoisesti rauhanneuvotteluprosessin avulla. Materiaali ja sen nimi pohjautuvat sijaishuollossa toimivien aikuisten toiveisiin.

Materiaalin keskiössä ovat trauma- ja väkivaltatietoisuus, empatia ja luottamus, mentalisaatiokyky sekä tieto kehitystehtävistä ja tunnejärjestelmistä. Nämä muodostavat perustan traumatietoiselle rauhanneuvotteluprosessille, jonka avulla turvallisuus ja rauha voidaan palauttaa yhteisöön riita-, konflikti- tai väkivaltatilanteen jälkeen.

Rauhanneuvotteluprosessiin kuuluu kahdeksan vaihetta, jotka sisältävät sekä erikseen että yhdessä käytäviä keskusteluja nuorten kanssa. Jokainen vaihe on mahdollisuus oppia, vahvistaa luottamusta ja palauttaa yhteys itseen ja toisiin. Materiaalissa otetaan huomioon väkivallan uhrien ja tekijöiden lisäksi myös väkivallalle altistuneet.

Sisältö

Materiaali sisältää neljä lukua:

• Ensimmäisessä luvussa puhutaan rauhasta ja taustoitetaan materiaalia.
• Toisessa luvussa syvennytään siihen, miten nuorta voi tukea traumatietoisen lähestymistavan kautta. Luvussa käsitellään tunnejärjestelmien merkitystä nuoren käyttäytymiseen, nuoruuden kehitystehtäviä sekä mentalisaatiokyvyn roolia ymmärryksen ja yhteyden rakentamisessa.
• Kolmannessa luvussa tarkastellaan riitoja, konflikteja ja väkivaltaa.
• Neljännessä luvussa esitellään rauhaneuvotteluprosessi vaihe vaiheelta.

Materiaalin liitteissä on lapsikohtainen turvasuunnitelma, rauhanneuvottelun rakenne nuorille, rauhanneuvottelun pelisäännöt, kuvaus tarpeista, rauhansopimus sekä materiaalia askarteluun.

Kohderyhmä

Materiaali on suunnattu ensisijaisesti sijaishuollossa toimiville aikuisille, jotka ovat läsnä nuorten arjessa. Sitä voi kuitenkin hyödyntää ja soveltaa laajasti kaikenikäisten kanssa ja kaikessa nuorten kanssa tehtävässä työssä (esimerkiksi lastensuojelun avo- ja jälkihuollossa, lapsi- ja perhesosiaalityössä sekä sijaisperheiden biologisten ja adoptoitujen nuorten kanssa työskennellessä).

Taustaa

Materiaali on tuotettu Pesäpuu ry:n Vertaisuus ilman väkivaltaa -hankkeessa (2023–2025). Vertaissuhdeväkivalta eli lasten ja nuorten keskinäinen väkivalta on sijaishuollossa huolestuttavan yleistä (Mononen ym. 2025). Vertaissuhdeväkivallan uhrina tai tekijänä oleminen tai sille altistuminen vaarantavat nuoren kasvua ja kehitystä, joskus jopa yhtä paljon kuin huostaanoton perusteina olevat vaaratekijät (Korhonen 2023). Vertaissuhdeväkivalta altistaa myös sijaishuollossa toimivat aikuiset väkivallalle.

Aikuiset tarvitsevat tietoa vertaissuhdeväkivallasta, jotta sitä osataan tunnistaa, ottaa puheeksi ja käsitellä turvallisesti sijaishuollon arjessa. Väkivaltatietoisuuteen kuuluu ymmärrys siitä, mitkä ovat vertaissuhdeväkivallan ilmenemismuodot ja riskitekijät, millaisia motiiveja väkivallan taustalla voi olla, millä tavalla väkivalta vaikuttaa nuorten kasvuun, kehitykseen ja käyttäytymiseen, miten riidat, konfliktit ja väkivalta eroavat toisistaan ja miten niitä käsitellään turvallisesti ja rakentavasti arjessa.

Reagointi yksittäiseen väkivaltaiseen tekoon on pintatasolla toimimista. Todellinen muutos voi syntyä vasta, kun nuoren käyttäytymisen taustalla olevia juurisyitä ymmärretään ja niitä päästään käsittelemään. Väkivalta voi liittyä esimerkiksi aiempiin traumakokemuksiin, tunnesäätelyn haasteisiin, turvattomuuteen tai puutteellisiin vuorovaikutusmalleihin. Jotta nuorta voidaan aidosti auttaa, on välttämätöntä tunnistaa hänen väkivaltaisen toimintansa taustalla vaikuttavat mekanismit ja arvioida, millaiset ennaltaehkäisyn ja ratkaisun keinot toimivat juuri hänen kohdallaan (Mononen ym. 2025).

Väkivallan juurisyiden löytämiseksi sijaishuollossa toimivat aikuiset tarvitsevat tietoa traumoista ja niiden vaikutuksista nuoren kasvuun, kehitykseen ja käyttäytymiseen. Traumatietoisuus auttaa aikuista kohtaamaan nuoren ymmärtävästi ja empaattisesti sekä rakentamaan luottamusta huolimatta siitä mitä nuori on tehnyt tai kokenut.

Näistä tarpeista käsin on syntynyt Rauhanneuvottelut lastensuojelun sijaishuollossa -materiaali.

Lähteet:

Korhonen, P. (2023) Kysy ja kuuntele -hanke: tutkimustietoa sijaishuollon työn tueksi. Teoksessa Kekkonen, E. & Jahnukainen, J. (toim.) Näkökulmia sijaishuoltoon. Lastensuojelun keskusliiton julkaisu 2/2023. Helsinki: Lastensuojelun keskusliitto, 9–17.

Mononen, E. & Barkman, J. & Flinck, A. & Liukkonen, J. (2025a) Selvitys lasten vertaissuhdeväkivallasta lastensuojelun sijaishuollossa. Vertaisuus ilman väkivaltaa -hanke. Pesäpuu ry.

Tutustu myös muihin Vertaisuus ilman väkivaltaa -hankkeen tuotteisiin:

• Selvitys lasten vertaissuhdeväkivallasta lastensuojelun sijaishuollossa
• Uusi alku – kirja nuorille toivosta, traumoista ja selviytymisestä
• Uusi alku -kirjan tehtäväarkit: painettu ja ladattava versio
• Puhutaan riitelystä ja väkivallasta – Kortit nuorten kanssa työskentelyyn
• Ydinviestit sijaishuollossa tapahtuvasta vertaissuhdeväkivallasta

Lue Pesäpuu ry:n sivuilla oleva julkaisun uutisteksti tästä linkistä.

Materiaalissa on 115 sivua.

Tekijät: Johanna Barkman, Eeva Mononen & Anu Flinck

Kuvitus: Pesäpuun vertais- ja kehittäjäryhmä Supertyypit

Kansikuva: Sara Helfenstein

Julkaistu tammikuussa 2026

Vertaisuus ilman väkivaltaa -hanke (2023–2025), rahoittajana STEA.